Äiti (88 vuotta) kävi alkuviikosta järjestämässä hänen äitinsä ja isänsä hauta-asioita, tuumasi, että hän ei jaksa ennää kyykistellä (pyllistellä) sielä ja repiä rikkaruhoja. Hauala (varhmaan 4 metriä pitkä) on reunuskivet, pari metriä pituuelta ja niitä on kuus ja siinä kasvaa kortetta, ompas vaikea saaha poies. Hautaustoimisto hoitaa kaiken, laitethan nurmikko. Oli toela hyvä palvelu. Juhannukseksi luvathin, että on valhmiina. Käymä sitten laittamassa kukat laatikhon. Helpotusta äidilleni, hän ansaitsee sen..
Huomena lähethän rippijuhlin ko toiskertasella on konfirmaatio. Lainasin tätä Sirpa Jaakkolan värssyä, (ko ittelä ei tuo runosuoni taho tehä työtä) täältä: https://varssyja.wordpress.com, kiitos siitä.
Rippipäiväsi aika tullut on
lapsuuden portit suljet
ja kuljet alttarille ensi kerran
saamaan pyhää ehtoollista Herran.
Nyt on koittanut aika nuoruuden
ja muistoihin liität sen.
Kuukauen aikana onkin monenlaista juhlaa tieossa, joten siinäpä se kesä mennee ohi hujaoksessa. Toivothan, että lämpenee.
toivotan teille lukijoilleni.