sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Jokamiehen oikeudet ja meän marjahommia


Aikoihnaan poimimme marjoja, pariskunnan kanssa, jotka ovat parhaita ystäviämme, ja silloin tuli tutuksi nämä oikeudet. Poimimme marjoja yksityisille ja kouluille sekä sairaalalle ja vanhainkodeille. Kyllä se aika oli raskasta, mutta antoisaa ja tapahtumarikasta.
Marjuastuksen aloitimme hillan (lakan) poiminnalla.
                              Iltapuhteela puhistethin marjat ja ämpärit viethin purhon.
Olimme Muonion seu'ulla kaks viikkoa putkhen. Poimima ittele, yksityisile ja myynthin. Olihan se raskasta, Meän pojatki alkoivat olehman sielä myöhemin matkassa. He pyy'ystivät meille tammukoita, joten kalaa oli joka ilta paistettavaksi asti ja olivathan ne hyviä.
Yhen lämpimän ruan laitoima porukala, ko tulima jänkältä. Meilä oli sielä pottumaaki.
Se helpotti ruuan laittoa ko ei tarvinu ostaa pottuja Ja olivathan ne hyviä.
Nuotiola keitimä ne. Soosit ja murekheet tehimä kotona valhmiiksi.
Enoni huolehti puista. Hän keräsi ne ympäristöstä.
Ja olihan meilä tiskipöytäki sielä
Vuorotelhen tiskathin iltaisin. Porukkahenki oli hyvä.
Illala sitte makkaranpaistoa.
Päivät kuluivat (9 tuntia) jänkälä.
Jänkältä tullessa pesthin purossa ittemä. Kyllä virkisti.
Kävimä kaupassa Muoniossa ja saunassa Harrinivassa parin päivän välein.
Meän "hillaleiri"
Ne oli hauskoja aikoja.


12 kommenttia:

  1. Se on ollu ihan toisenlaista elämää! Taitaa olla nyt pala historiaa just tuossa muodossa. Mukava kertomus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan toisenlaista, mutta siihen piti sopeutua. Ja ei ollu vaikeuksia, mutta kotiin tullessa oli jonkin verran.

      Poista
  2. Mainio tarina hillaleiristä.
    Täällä etelässäkin tuota herkkua kasvaa, mutta harvakseen, jos mies saa kesässä 25 litraa ni saalis on huippu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyisin ei ole saanu täältäkhän suuria litramääriä. Ja mie en edes voi syä hilloja.

      Poista
  3. Olipa mukava lukea ja kattela teän hillastuksesta. Oli varmasti raskasta, rämpiä jänkälä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raskastahan se oli, mutta kummasti piristyi, kun sai pestä hiet poies ja syä kunnola.

      Poista
  4. oi että miten mahtavia puuhia ja marjastuksia. Kunpa joskus saisiki ämpärillisen lakkoja. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne oli aikoja ne. meän toiskertasetkin haluaisivat lähteä sinne. Ovat kerran olheet pari yötä ja tykkäsivät.

      Poista
  5. Tuommoinen on oikeaa marjastuselämää. Upeita ja mieleenpainuvia reissuja. Leirielämässä on oma viehätyksensä.
    Kalarivissä taitaa olla tammukoiden lisäksi harreja ja/tai siikojakin.

    VastaaPoista
  6. Tuommoinen on oikeaa marjastuselämää. Upeita ja mieleenpainuvia reissuja. Leirielämässä on oma viehätyksensä.
    Kalarivissä taitaa olla tammukoiden lisäksi harreja ja/tai siikojakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesälä menhän tääs verestämhän muistoja. Käymä viemässä osan enoni tuhkasta sinne, koska hän halusi niin.

      Poista